perjantai 30. maaliskuuta 2012

Postausvyöry 2/3: Suomen pyhä coninaisuus

Sori ropettajat ja scifi-intoilijat, tämä postaus käsittelee vain anime-ja mangatapahtumia. Turha siis tulla nillittämään, miksi Finncon tai Ropecon eivät mielestäni ole osa pyhää coninaisuutta.

Viimeisen neljän vuoden ajan Suomessa on nähty valtava kehitys japanilaisen populaarikulttuurin tapahtumissa. Erityisesti vuonna 2009 ensimmäistä kertaa Lahden Sibeliustalossa järjestetty Desucon on jatkuvasti ollut nostamassa rimaa aina vain ylemmäs. Uusia tapahtumia on syntynyt kuin sieniä sateella ja vielä lisääkin ollaan kaavailtu. Joidenkin tapahtumien on ollut myös osa väistyä. Bakacon, joka sekin järjestettiin ensimmäistä kertaa 2009, oli määrä jäädä tauolle jo toisen vuoden jälkeen, mutta yllättävä tilatarjous sai pieksämäkeläisen tapahtuman kokoamaan itsensä vielä kerran 2011. Käsitelköön tämä postaus Suomen coniskeneä ja erityisesti sen alatikehittyvää pyhää kolminaisuutta: Desuconia, Traconia ja tänä vuonna itsenäistynyvää Animeconia.

Kerrataanpa coniskenen lyhyt historia ja sekin vain vuodesta 2009 lähtien. 2009 on keskeinen vuosi juuri ensimmäisen Desun takia. Toinen keskeinen vuosi sen jälkeen on heti 2010, jolloin Tracon, erinäisistä syistä (toisen ison kesäconin, köhAnimeconinköh, puute), siirrettiin Tampere-taloon ja muutettiin kaksipäiväiseksi. Siihen asti Tracon oli ollut yksipäiväinen Tampereen Teknillisellä yliopistolla järjestettävä roolipeli- ja animetapahtuma. Muita 2009 coneja tai pienempiä vastaavia tapahtumia olivat Finncon-Animecon Helsingin Kaapelitehtaalle, Kemin Kitacon, Savonlinnan Shirocon, Pieksämäen Bakacon, Tampere kuplii ja Helsingin Mangapäivät ja Cosplaygaala. Sittemmin mukaan on tullut/palannut vaihtelevalla menestyksellä Tsukicon, Kirsikankukkacon, Nekocon, Kawacon, Tsukicon, Chibicon ja Desun erilaisia muotoja, joista ihan kohta lisää.

Syy Desuconin keskeisyydelle on sen vaikutuksissa muuhun skeneen. Ennen Desua ei coneilla ollut kunnon kilpailua tai edes kunnon suunnannäyttäjää, joka olisi ylväänä ja jopa hieman itseriittoisena rehellisesti kertonut, millainen japanilaisen populaarikulttuurin tapahtuman kansa haluaa. Desucon on myös nimetty järjestäviensä puolesta Suomen animeimmaksi coniksi, keskittyyhän se puhtaasti animeen ja mangaan. Asia on onnistunut aiheuttamaan myös monenlaista eripuraa skenessä. Kaikki eivät ole katsoneet hyvällä Desuconin epäsuomalaista omaakehua ja jopa Anime-lehden toimitus on saanut osansa kritiikistä, kun lukijakunta on nähnyt lehden kannan liian puolueellisena. Desuconin suurimpia ongelmia on ollut ns. elitismi. Halu olla paras ja näyttää se,oli kapulana Desuconin rattaissa. Suomalaisilla kun on kummallinen tapa vähätellä itseään väkisin ja jos tästä tavasta poikkeaa, on paha ihminen. Desuconin silloinen pääjärjestäjä Jussi Kari avautui tästä asiasta 2010. Ei voida kuitenkaan väittää, etteikö Desucon olisi antanut paljon hyvääkin.

Desucon on kehittyessään poikinut myös lauman muita tapahtumia. Ensimmäinen näistä oli seminaarityyppinen DesuTalks Helsingin Gloriassa, joka on ottanut asiakseen olla Suomen asiallisin animetapahtuma. Tällehän piti sitten järjestää vastapainoksi Suomen asiattomin animetapahtuma ja kauan kaivattu risteilycon DesuCruise, joka pidettiin ensimmäistä kertaa 19.3.2011 – 20.3.2011 M/S Baltic Princessillä. Ja vauhtiin päästyään kehittyvien conien Suomi ry ei osannut lopettaa ollenkaan. Traconin siirryttyä pois helmikuulta, Suomen talveen jäi conin mentävä aukko. Tätä riensi täyttämään tänä vuonna 14.-15.1. ensi kertaa pidetty Desucon Frostbite, josta kirjoitin jopa kaksiosaisen ja ensimmäisen coniraporttini. Desuconien edelläkävijyyttä lisää ohjelmien laadun lisäksi myös ympärivuorokautisuus.

Desucon on kulkenut vaikeuksien ja elitismin kautta voittoon. Kun alkaa vähän kaivaa tapahtuman taustoja käy ilmi, että Desuconia kaavailtiin tuhannen ihmisen coniksi johonkin lahtelaiseen kouluun. Suunnitelmat kuitenkin muuttuivat, kun kyseinen koulu perui halukkuutensa tarjota tilat. Ettei minun tarvitsisi selostaa koko tapahtumaketjua, lukekoot sen jokainen kiinnostunut tästä desubloggauksesta. Desucon ei myöskään saanut pitää ensimmäisillä kerroilla oviaan auki koko yötä, mutta 201i tämänkin muuttui. Myös kävijämäärät ovat kokeneet muutoksia. Ensimmäinen Desucon veti vähän yli 1600 kävijää, toinen yli 3000 ja kolmannen liput piti rajoittaa 2800:an conikokemuksen maksimoimiseksi (koska ahtaus ei ole kivaa). Kolmas eli viime vuoden desu myös teki suomalaista conihistoriaa ja myi ennakkoon loppuun. Tänä vuonna niin Frostbite kuin kesäDesu mennään samoilla lippumäärillä. Nähtäväksi jää milloin jälkimmäinen myy loppuun tällä kertaa.

Traconin uudistukset, varsinkaan kaksipäiväisyys ja ajankohdan vaihto, eivät johtune Desuconista, mutta kehitys olisi ollut varmasti vähäisempaa, ellei näennäistä kovaa kilpailua olisi syntynyt. Näennäistä siksi, että Tracon ja Animecon tekevät yhteistyötä Desuconin kanssa. Kesän 2010 tilanne oli tietysti hieman eri, koska Animecon oli kokonaan poissa kuvioista ja Tracon paikkasi sitä 3.-4.7. Paikan ja ajan vaihto eivät suinkaan olleet ainoita muutoksia, joita Tracon koki sinä kesänä. Siitä nimimttäin tuli toinen kovan luokan maksullinen tapahtuma Suomen conivuoteen, mikä on tietysti ymmärrettävää, sillä kaksipäivänen tapahtuma hienossa Tampere-talossa tulee tilojenkin puolesta kalliimmaksi kuin yksi päivä TTYllä. On kuitenkin syytä olla todella iloinen näistä muutoksista, vaikka jotkut vahholliset vänisivät, että Tracon kuuluu TTYlle. Tampere-talo näet on paljon paremmalla paikalla. Arceus-tietää-kuinka-monennen polven tamperelaisena tiedän.

Viime vuonna Tracon palasi perinnepaikalleen. Ensimmäinen Tracon järjestettiin syksyllä, tarkkaanottaen lokakuussa. Samalla kun Tracon palasi syksylle muuttui sekin Desuconin perässä ympärivuorokautiseksi. Jos vain pääsen juornalistiikkaa opiskelemaan yliopistoon, lupaan ottaa selvää miksi näin kävi. Tosin tehnen sen varmaan muutenkin, koska tykkään penkoa asioita. Tracon edistyi tässä kuitenkin Desua nopeammin, sillä se sai pitää heti 2011 ovensa koko yön auki.

Tracon on myös onnistunut parantamaan cosplayskenen asioita, ainakin kilpailujen osalta. Ainainen vikinä yleisön paikoista sai helpotusta kun äkättiin sellainen hieno asia kuin cosplayliput. 2009 Traconissa pääsikin katsomaan cosplaykisaa vain jos oli tajunnut hakea itselleen ilmaisen lipun (kuulin juttua, että käytäntö oli tosin ollut jossain ennenkin käytössä, mutta tämä on ensimmäinen tapaus minun huonossa muistissani). Tracon vei homman pidemmälle vuonna 2011 ja otti käyttöön paikkaliput, nekin ilmaisia. Myös Suomen World Cosplay Summit-karsinnat olivat jääneet varsin vähään valoon ja kilpailijoiden määrän vähyydestä valitti eräs videobloggaaja yhdessä videossaan. Asia kuitenkin ratkaistiin siirtämllä karsinta Helsingin Mangapäiviltä Traconiin vuonna 2011. Ja Desucon onkin aina ollut ja varmaan tulee olemaankin Eurocosplay-karsintojen ajankohta.

Mitä Animecon on sitten tehnyt kaiken tämän tiimellyksen keskellä? Muutakin kuin roikkunut Finnconin kainalossa ja ärsyttäny scifi-ihmisiä olemassa olollaan. Vuoden tauon jälkeen Animecon järjestettiin viimeistä kertaa yhdessä vanhan kumppaninsa kanssa Turun yliopistossa. Tänä vuonna Animecon aloittaa itsenäisen taipaleensa Suomen coniskenessä Kuopiosta 14.-15.7. ja Finncon saa olla ihan yksin Tampereella seuraavana viikonloppuna. Tämän vuoden Animecon tekeekin debyyttinsä maksullisena tapahtumana. Miten se selviytyy tehtävistään, nähdään heinäkuussa.

Eikä coniskenepostaus olisi mitään ilman kunniavieras toitotusta. Kunniavieraiden juhlavaa voittokulkua ei pysäytä enää mikään. Animeconiltakin voidaan odottaa hinnan noustessa tason nousua, sillä tämä vuonna se saa  vieraakseen Team 4 Starin. Desuconin aloittamalle ja sittemmin Traconin seuraamalle pollulle lähtee nyt myös Animecon ja suurta suosiota tavoittelevat pyhän coninaisuuden tapahtumat tukevat toisiaan tiellä tähtiin. Tarvitsemme tietenkin myös pienempiä tapahtumia tyydyttämään skenekansan välitöntä coninälkään.

Nyt kun joku vielä keksisi kainon lopettaa pohjoisen Suomen conittomuuden.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti