Talvikausi 2013, finaali

Varoitus! Sisältää homoja screenshotteja. Helposti järkyttyvien kannattaa juosta pois.

Talvikautta on haukuttu huonoimmaksi kaudeksi aikoihin ja se näkyi omallakin listalla harvinaisen yleisenä droppailuna. Seuraavia sarjoja katsoin...

...katkeraan loppuun asti:

Fairy Tail

Ennen kuin joku alkaa ulista ja hyppiä seinille, tarkennetaan hieman: Fairy Tail -anime ei loppunut lopullisesti, se vain jäi tauolle, koska se saavutti mangaa liian nopeasti. Tässä olisi muuten oiva tilaisuus kirjoittaa pidempikin juttu FTsta, kun jaksokaan ei ole kuin 175 (vrt. Bleach, Naruto, One Piece).

Animeadaptaatiossa on alusta lähtien ollut yksi iso ongelma, joka luultavasti sarjan suurin kompastuskivi, veren puute. Joku neropatti ilmeisesti päätti, että toiminnan tärkeimmän tunnuspiirteen, heti mättämisen itsensä jälkeen, voi jättää pois. Se syö animen uskottavuutta paikoitellen jopa enemmän kuin hyvät puolet paikkaavat. Se on sääli, koska FTssa on todella paljon potentiaalia. Seiyuut ja taustamusiikit ovat loistavia, eikä animointikaan ole mitään viiden pennin pinkkiä oksennusta.

Seiyuistä puheenollen, mainitsin kauden aloituspostauksessa odottavani innolla Minervan sadistipuolen paljastumista. Jakso oli kuitenkin hienoinen pettymys, sillä Kikuko Inoue ei yltänyt toivomalleni tasolle. Minervan normaaliäänen Inoue tavoitti loistavasti, mutta karummat osuudet eivät kuulostaneet olleenkan vakuuttavilta, enemmänkin koomisilta. Kagura Mikazuchin osalta ei jäänyt valittamista, varsinkaan pidennetyn Mermaid Heel vs Lamia Scale tag battlen jälkeen. Jään innolla odottamaan animen jatkumista, koska lisää eeppistä turpaanvetoa on tulossa.

Maoyuu Maou Yuusha

Amm... Maoyuusta ei jäänyt oikeastaan mitään käteen. Ei mitään muuta kuin omituinen tunne siitä, että jotain tuli katsottua, mutta oikeastaan mitään sanottavaa ei ole. Kaiken ennakkohypen jälkeen Maoyuu jäi hyvin keskinkertaiseksi sarjaksi. Se ei tehnyt mitään väärin, muttei kyllä nimettävän hyvinkään. Yhteen couriin ei ilmeisesti voi mahduttaa politiikkaa, romanssia ja fantasiaa niin, etteikö siitä jäisi pöhkö olo. Jos Maoyuulle antaisi toisen mahdollisuuden ja katsoisi kerran pari uudestaan, se varmasti aukeaisi paremmin, mutta viikoittaisina annoksina kaiken muun animun keskellä se menee osittain toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.

Maoyuu ei missään nimessä ole huono sarja. Se on vain niin täynnä tavaraa, että se vaatii ihan oman keskittymistasonsa. Hahmot ovat ajoittaisesta pinnallisuudestaan huolimatta mielenkiintoisia, maailma on monipuolinen ja käänteitä riittää. Kaikki kuitenkin tapahtuu niin nopeasti ja hajanaisesti, ettei mistään meinaa saada kunnon tolkkua. Kerronnan paikkaa vaihdetaan vähän väliä, hahmoja tulee kuin sieniä sateella, eikä yksinkertaisista, hahmoluokkiin perustuvista nimistä huolimatta kaikkia voi millään muistaa tai edes erottaa toisistaan. Ainekset ovat Maoyuun vahvin puoli, ne on vaan sekoitettu liian perusteellisesti ja lopputuloksena on tullut hullunkurinen keikauskakku.

Katselukokemuksena Maoyuu on ihan kiva. Seiyuulista on täynnä mitä ihanimpia nimiä, mutta animointi on samaa tasoa sarjan yleisen tunnelman kanssa, eli hyvin, hyvin keskivertoa.

Psycho-Pass

Gen Urobuchin namedroppailu-noitaminA loppui vihdoin. Psyko-Passin kun olisi ihan hyvin saanut mahdutettua yhteen couriin. Alku- ja välijorinoita sekä takaumia harrastetaan ihan liikaa, eikä niistä ole edes luomaan tunnelmaa. PP selittää maailmaansa ihan liikaa, eikä loppua meinaa tulla ollenkaan. Tajuamme kyllä, että Sibyl System on hieno, mutta kyseenalainen järjestelmä, ei tarvitse jankuttaa. Siitä huolimatta PP onnistuu kiitettävästi pitämään jokaisen jakson tunnelman niin intensiivisenä, että endingin soiminen saa säpsähtämään. Joko se loppui? Noh, minkäs teet.

En edes kommentoi kuvavalintaani.

Psycho-Passin toinen puolisko parantaa, vaikka jääkin vielä kieriskelemään Sibylan vatvomiseen. Jälkimmäinen puolisko tekee sitä oikeastaan vielä enemmän, kun päästään juoksemaan kilpaa sarjan nimellisen antagonistin Shougo Makishiman kanssa. Nimellisen siksi, että Makishimalla on periaatteessa ihan hyväksyttävä tavoite, kaataa mielivaltainen Sibyl System, mutta hän pyrkii tekemään sen ulkopuolelta, vieläpä välittämättä lainkaan sivullisista uhreista. Makishima luokin näin jännää kontrastia itsensä ja päähenkilö Akane Tsunemorin välille, vaikka sarja painottaa Tsunemorin sijaan Shinya Kogamin suhtetta Makishimaan.

Psycho-Passin kovasta premissistä huolimatta, tämänkin jää normaalille burgeritasolle. Mitään maailmaa mullistavaa ei ainakaan omiin silmiin osunut eikä jatkuvien nimien ja lainauksien heittely auttanut asiaa, pikemminkin päinvastoin. PP on silti viihdyttävän dystooppinen utopia, ainakin jos pääsee pahimman sekasotkun yli. Lopuksi vähän namedroppailua sarjan korkeimman kompastuskiven kunniaksi:
Alkupuolella nähdyn Rikako Ouryoun seiyuu oli Maaya Sakamoto (<3). Musiikit teki Yuugo Kanno.

Sasami-san@Ganbaranai

...tämä. :D

Ensimmäistä jaksoa lukuunottamatta Sasami-san ei aiheuttanut yhtäkään hylkimisreaktiota. Lisäksi se on ainoa sarja, jonka viimeinen jakso on parempi kuin meh eikä totaalinen aivopieru (Vividred) tai muuten vaan pettymys (Maoyuu). Sasami-san jätti joitain aukkoja, mutta ne eivät olleet katselukokemuksen kannalta olennaisia ja sarja silti lopettettua tarinansa järkevästi, vaikkakin nopeasti. Kokonaisuutena Sasami-san on talvikauden muihin sarjoihin nähden huippusuoritus ja onnistunut veto Shaftilta. Valitettavasti tästäkään ei ole paljoa sanottavaa, paitsi tietysti...

Vividred Operation

"Kauden peppusarja" -titteli menee yksimielisesti Vividredille, joka on hassuin taikatyttösarja, jonka olen nähnyt. Jos ei siis lasketa läskiksi mennyttä loppua. Vividred olisi ollut ihan mukiinmenevä ilman paria viimeistä jaksoaan. Kliseisten syytösten, ja pelastusyritysten lisäksi Vividred meni ja löi itseään jumalana pitävää, ylipaisunutta lintua turpaan. Minä haluaisin lyödä päähenkilö Akane Isshikiä turpaan, koska tämä pilaa koko sarjan olemassaolollaan. Ilman Akanea muutkin hahmot olisivat paljon siedettävämpiä ja Vivid Systemin kehittänyt isoisä olisi tehnyt siitä vähemmän hölmön. Nyt systeemin lopetushyökkäysmahdollisuus on täysin kiinni Akanesta. Kaikki muutkin hahmot toteuttavat jotain hahmotyyppiä, mutta ainakin ne tekevät sen siedettävämmin. Tähän tosin tulee poikkeus kymppijakson lopussa.

Vividred ei tarjoa yhtään mitään uutta minkään suhteen, mikä on toisaalta hyvä, toisaalta ei. Eihän tältä sarjalta mitään voinut kauheasti odottakaan, mutta olisi silti ollut kiva nähdä jotain muuta kuin uusi Strike Witches. En muuten tykkää yhtään kun ystävyys voittaa kaikki. Se on niin nähty ja jos haluan nähdä sitä lisää, katson Fairy Tailia. ...Ainiin, olihan Vividredissä ainakin yksi hyvä puoli: WakabaxHimawari.

...niin kauan kuin jaksoin ja droppasin:

Ihan sama. En silti katso tätä enempää.

Boku wa Tomodachi ga Sukunai NEXT

Aloitin tämän katsomisen kesken kauden ja katoin useamman jakson putkeen joka kerta tähän tarttuessani. Pääsin lopulta yhdeksänteen jaksoon, enkä yksinkertaisesti pystynyt enää katsomaan enempää. Kaikki muu olisi vielä ollut siedettävää, mutta jopa raivostuttavaksi haaremisarjaksi tämä meni liian pitkälle.

Senran Kagura

Tällaista ei paskaa ei kenenkään pitäisi erehtyä katsomaan. Tällaista paskaa ei edes pitäisi saada tehdä.

Zetsuen no Tempest

Tällä sarjalla olisi voinut olla vielä jotain toivoa, jos sen käsikirjoitus ja hahmot eivät olisi olleet niin auttamattoman kamalia. Mielenkiintoisesti alkava juoni lässähtää täysin sorruttuaan perinteisen teinidraaman kuoppaan, johon on sekoitettu maailmanloppu, magiaa ja ihan liikaa Shakespeare-lainauksia.

Talvikausi lyhyesti:
Paras sarja: Sasami-san@Ganbaranai
Paras opening/ending: Alteration - ZAQ (Sasami-san@Ganbaranai OP)